9FacebookInstagramBlogi

Puulukosta älylukkoon – Tiesitkö tämän lukkojen historiasta?


09.10.2018 10:10

Kun kysyy: “mikä on lukkojen historia”, on se kuin pohtisi tuolin tai pöydän menneisyyttä. Lukko on hyvin arkinen esine, jota ei ainoastaan käytä päivittäin, vaan se on myös käytössä 24/7. Aikaisempien viikkojen artikkeleissa olemme pohtineet oman kodin turvallisuutta, sekä erilaisia riskejä, joita arjessa voi kohdata. Tällä kertaa syvennymme tutkailemaan lukkojen pitkää historiaa.

 

Jo muinaset egyptiläiset pistivät ovet lukkoon
Lukko on yksi niistä esineistä, jonka olemassaolon huomaa vasta silloin kun sitä ei ole saatavilla. Hakoja, nauloja, nyörejä ja kaikenlaisia kotikutoisia ratkaisuja on käytetty halki ihmiskunnan historian pitämään luonnonilmiöt ja rikollisuus ulkona. Säppiin pistetty ovi on mahdollistanut oman yksityisen tilan syntymisen. Sillä, että oven saa lukkoon, on käytännöllinen, sekä psykologinen merkitys.

Yksi vanhimpia avaimella toimivia lukkoja on peräisin aina muinaisen Egyptin ajoilta, arviolta 4000 vuoden takaa. Kyseinen esine oli tehty puusta ja jopa lukon avain oli puinen. Se oli taitavasti tehty esine ja lukon avain muistutti puista kampaa. On epäilty, että jo tätä ennen on kyseisen siviilisaation parissa käytetty lukkoja.

 

Puisesta lukosta metalliseen
Egyptiläisten innoittamina roomalaiset alkoivat valmistamaan myös lukkoja, mutta he käyttivät oman aikansa arvometalleja, rautaa ja pronssia. Vaikka lukot eivät olleet vieläkään nykyisessä muodossaan, olivat ne varsinaisia taideteoksia ja käsityöläisyyden huipentumia. Niissä käytettiin jopa erilaisia esteitä lukon sisällä, jotka vaikeuttivat oven aukaisemista ja tämä korosti avaimen merkitystä.

Miinuksena mainittakoon se, että roomalaisen lukon pystyi avaamaan ja sulkemaan vain yhdestä suunnasta. Tuohon aikaan yleisin ratkaisu oli kuitenkin salpa, jolla ovi saatiin kaikkein edullisimmin kiinni. Tämä tosin vaati, että jonkun oli oltava sisällä ovea lukitsemassa.

 

Haittalukko keksitään ja älylukko irtautuu juuriltaan
Vaikka aikaa kului tämän jälkeen tuhansia vuosia, eivät lukot juurikaan muuttaneet olomuotoaan. Roomalaisten kehittämä lukko oli käytössä halki keskiajan aina Robert Barronin aikaan asti. 1700-luvulla elellyt miekkonen patentoi mullistavan keksinnön, eli haittalukon. Uusi mekaniikka perustui siihen, että avain kääntyessään nosti haittalevyt pois tieltä, mahdollistaen oven avaamisen ja lukitsemisen. Väärä avain puolestaan nosti levyt väärälle korkeudelle.

Kehitys nopeutuu vääjäämättä ja tämä koskee myös lukkojen maailmaa. Mekaanisten lukkojen rinnalle ovat saapuneet älylukot. Tämä muutos digitaaliseen maailmaan on ensimmäinen selkeä askel pois Egyptin ja Rooman -ajan perinteestä. Toki mekaanisella ja älylukolla on molemmilla omat puolensa.

 

Mekaaninen ja älykäs lukko
Mekaanisen lukon ja sitä myötä avaimen vahvuus on sen yksinkertaisuudessa. Maanläheinen mekanismi ei hevillä hajoa, eikä siitä milloinkaan lopu virta. Kuitenkin tällainen lukko vaatii aina avaimen toimiakseen. Mikäli avain katoaa, varastetaan tai se ei satu mukaan, ei myöskään sisälle enää pääse. Avaimia pitää lisäksi teettää useampi kappale, että ovea pystyy käyttämään useampi kuin yksi ihminen.

Älylukko puolestaan pystyy hyödyntämään omaa puhelinta avaimena ja mobiili-avaimia pystyy jakamaan loputtoman määrän. Mikäli epäilee jonkun avaimista joutuneen harhateille, voi vaikka kaikkien avaimien käyttöoikeuden perua. Lisäksi lukko seuraa sitä kuka sen kautta kulkee, joten seuranta on tätä myöten parempaa.

Kummassakin ratkaisussa on vahvuutensa. Tämän takia Oviku Nerossa yhdistyvät molemmat ratkaisut. Oven saa auki mobiili-avaimella, mutta tarvittaessa myös perinteinen avain hoitaa homman.

 

Älyavain väliinputoajana
Mekaanisen lukon ja älylukon väliin tipahtaa omaan makuuni nihkein vaihtoehto, eli fyysinen älyavain, jossa itsessään on digitaalinen tunnistin. Yleensä patterilla toimiva avain vielä varmistaa sähköisesti olevansa oikeassa avainpesässä. Jos avain hukkuu niin ei lukkoja tarvitse sarjoittaa uudestaan, vaan ainostaan avaimet voidaan kuolettaa. Ongelmana tällaisessa vaihtoehdossa on se, että asuessani Rovaniemellä -30 asteen pakkasessa ei tällainen ratkaisu yksinkertaisesti toiminut. Avaimessa oleva nappipatteri tyhjeni kylmässä nopeasti, eikä lukko enää tunnistanut avainta.

Siinä oli mukava yön pimeydessä miettiä miten kummassa pääsen kotiin kun avain lopetti yhteistyön arktisen kaamoksen keskellä.

 

Lähteet:

The Telegraph – History of Locks

Historical Locks